"Perillä ollaan." Isä ilmoittaa kurvattuamme järven rannalla olevan mökin pihaan. Astun ulos autosta ja paraskaverini halaa minua. "Vihdoin tulitte!" Olen odottanut teitä jo aamu yhdeksästä saakka . Kello oli kolme iltapäivällä ja olimme lähteneet kahdeksalta aamulla. "Ihana nähdä sinua." Olimme nähneet 2 päivää sitten viimeksi, mutta se oli meille ikuisuus. Parhaankaverini Nellin koira juoksi haistelemaan minua. "Tule jo!" Nelli huikkaa 10 metrin päästä innoissaan. Astuin soralta hyväkuntoiselle vihreälle nurmikolle. Otin kengät pois jaloistani ja juoksin Nellin luokse. Hän esitteli minulle hieman paikkoja. "Tuo rakennus tuossa on saunamökki ja tuo sitten taas vierasmökki. Me nukumme siellä. Tämä rakennus on päämökki jossa mun iskä ja mun iskä nukkuu ja missä me syömme aamupalaa." Nelli kertoo. "Oletko suunnitellut jotain tälle päivälle?" Kysäisen Nelliltä. "Tietty!" Hän toikaisee kuin se olisi päivän selvää. "Mutta ensin sinä Jenni purat tavarasi vierasmökin kaappiin." Isäni keskeyttää. "Selvä." Huokaisen. "Kerron sitten samalla suunnitelmani samalla, kun purat sun kamoja." Nelli sanoo.
Purin laukkuani samalla, kun Nelli kertoi, että voisimme uida heti, kun olin syönyt. Ajattelin kuitenkin pitää pienen tauon ennen uimista.
"Onko tällä paikalla jonkin näköistä historiaa mitä tiedät?" Kysyin, sillä tiesin, että Nelli on kova kertomaan tarinoita. Varsinkin omasta päästä. Osa oli silti totta. "On tietenkin" Nelli sanoo salaperäisellä äänellä.
Purin viimeisenkin tavaran kaappiin, laitoin laukkuni sängyn alle ja laitoin uimapukuni sekä pyyhkeeni valmiiksi odottamaan ruuan jälkistä uimista. Sen jälkeen rupesimme Nellin kanssa höpöttämään jostain ja lähdimme syömään pizzaa.
Jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti